Klaanilinnoitus

Vaikka Klaanon-kuvitus on lisääntynyt viime vuosina hurjasti, olemme pitäneet mielestäni aika hyvin kiinni siitä, etteivät asioiden ulkonäöt – detaljitasolla – olen kovin ”kaanonisia”, eli hahmoja piirtäessä voi aika huoletonna tehdä omia taiteellisia valintojaan. Mato ja Snowien piirtämä Nurukan ei ole täsmälleen samanlainen, kuten ei myöskään Geen tai minun piirtämä Snowman. Tavallaan tässä on samanlainen verrakkaissuhde kuin Miramaxin elokuvissa: Toa Matau voi olla samaan aikaan se eläväisempi, värikkäämpi CGI-mallinnus ja hauska muovisoturi.

Paikkakuvitusta Klaanonissa on ollut vähemmän, ja paikkojen ulkonäkö on enemmän kunkin mielikuvituksen varassa. Asia on siis päinvastoin kuin vaikka Tolkienilla, joka piirsi paljon paikkoja eikä juuri lainkaan hahmoja. Meillä hahmokeskeisyys on luontevaa, kun koko homma lähti kuitenkin kaupassa myytyjen muovisoturien seikkailuista.

Siitä huolimatta saamme vähän väliä miettiä, miltä Klaanon maailma näyttää. Aika harvaa asiaa on määritelty alkuperäistuotteen muodossa. Jotkut Advancen Metru Nui -kuvat varmaan hyväksytään sellaisenaan (mutta ilman elementtivärifiltteriä!), koska ne ovat aika hienoja ja suhteellisen uskottavia, jos asukkaita on enemmän kuin 1 000. Mata Nuin saarta Klaanonissa ei ole, joten MNOG-tavara jää yleisen estetiikan pohjaksi – sinällään sopivaksi ”keskimääräisiin matoran-kyliin”, joissa tarina joskus vierailee. Pidän kuitenkin hieman litistetyn pallon muotoista taloa matoran-arkkitehtuurin melko universaalina perustuotteena, joka heijastelee kanisterikohdun tematiikkaa. Olen ajatellut, että matoranien kapselit ovat niitä pyöreitä, joihin Makuta sulloo matoranit Metru Nuin Tarussa – ei niinkään leluhyllyn toa-kanistereita.

Yleisissä mielikuvissa Klaanonin keskeisin paikka eli itse Klaani – linnoitus – ei kuitenkaan taida olla mitenkään korostuneen Bionicle. Mitkä ovat linnoituksen lähtökohdat? Klaani on Klaani, tarinallis-fyysinen inkarnaatio Bio-Klaanin internet-yhteisöstä: foorumi muutettuna tarinan tapahtumapaikaksi. Lisäksi se on linnoitus, mikä ei ole aivan ilmeinen foorumiasia, mutta liittyy Bioniclein sotaiseen luonteeseen.

Tärkeä asia linnoituksessa on sen funktio eli käyttötarkoitus:

1. Pitää sisällä olevat turvassa ulkoisilta uhilta;
2. Asuttaa +250 omituista jäsentä;
3. Toimia ympäristönä tarinan kannalta tärkeille paikoille, kuten Kepen pajalle ja Tawan tornille;
4. Täyttää symbolinen funktio paikkana, jota tarinan sankarit haluavat henkensä uhalla puolustaa.

Ensimmäinen määrittelee paikan linnoitukseksi ja tarkoittaa, että linnoituksessa on oltava muureja ja portteja. Kaikkiin suuntiin ja kaikilla korkeuksilla ei voi olla suuria ikkunoita. Kovin paljon tämä ei vielä määrittele, koska linnoituksia on monenmoisia – onhan linnoitus sekä hyvin vanha että yleensä hyvin säilyvä rakennustyyppi. Tehdessäni Klaanin kartan aivan ensimmäisiä versioita (joiden ajoitusta en yhtään muista, varhaisin tiedosto kertoo olevansa 2019, mutta minusta se on vanhempi) sijoitin linnoituksen kaupungin länsilaitaan niin, että linnan länsikylki on itsessään osa muuria. Itäpuoli taas on kaupunkiin päin, eikä sen tarvitse olla niin sulkeutunut. Tälläkin puolella on muurit, mutta eteläsiivessä muurin ja linnoituksen seinän välissä on runsaasti tilaa niin, että ikkunoita, ovia, arkadeja (kaarikäytäviä) ja terasseja voi olla siellä maahan asti. Näin linnoitus voi liittyä ympäristöönsä eri puolilta eri tavalla ilman, että puolustusfunktion uskottavuus kärsii.

Toiseksi linnoitus on asumus. Varhaisissa viesteissä puhutaan suoraan Bio-Klaanin hotellista – liekkö joku yhtymä Tawan puuhaamaan vähän Habbo Hotelin näköiseen chattipeliin? Ehkä siinä on jotain hotellin/täyshoitolan/sisäoppilaitoksen makua, että Klaanin tarjoaa jäsenille asumuksen vastineeksi siitä, että jäsenet tekevät Klaanin tehtäviä. Hotellin ja (huonosti suunnitellun 2020-luvun) asuinkerrostalon ero ei ole kuitenkaan kovin suuri; hotellien tavoin klaanilaisten huoneet ovat asunnoiksi aika pieniä, ja niihin kuljetaan käytäviä pitkin (eli hissejä ja portaita on melko harvassa). Lisäksi joissakin huoneissa on parveke ja mahdollisia muita käyttäjän hahmosta kertovia, ulos näkyviä juttuja. Käytäviä tulee pakostikin, koska linnoitus on rungoltaan paksu. Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että hotellien tavoin käytävällä on matto, todennäköisesti sininen.

En mene tässä kovin syvällisesti toimintojen sisällyttämiseen linnoituksen sisälle. Mutta jotkut toiminnot, kuten juuri mainittu Tawan torni, määrittelevät paljonkin Klaanin ulkonäköä, samoin kaupungin puolella oleva Kahvio lasiseinällä ja terassilla. Tällaisilla elementeillä voi olla myös syvällisempiä tai symbolisia merkityksiä. Tawan torni ei ole pelkästään korkeampi osa, se on myös Klaanin johdon hermokeskus ja sen ihanteiden kauas näkyvä symboli; linnoituksesta ja Klaanista puhutaan toisinaan Tawan tornina.

Tämä liittyy myös viimeiseen seikkaan. Linnoituksen on oltava sellainen, että hahmot (ja ehdottomasti myös lukija) yhdistää siihen puolustuksen ja sodan arvoisia merkityksiä. Linnoitus ei saa näyttää ankealta, etäiseltä tai kylmältä (kuten linnat ja hotellit monesti näyttävät). Sen on viestittävä, että se on asukkaidensa koti ja turvapaikka, joka hyväksyy monenlaiset otukset taustoista välittämättä. Sen on oltava koti Takalekille, Visokille, Juustoleipävorolle, Matorolle, Notfunille ja Bladikselle; linnoituksen on oltava merkityksellinen.
Miltä sen sitten tulisi näyttää?

Monella on osittain jo retroon kirjoitettuja ja osittain sanomattomia mielikuvia siitä, että Klaani näyttää Klaanilta eli Invisionfreen foorumilta. Harmaata, valkoista, sinistä – aika suomalaiset värit, joskin aika hailakat. Ehkä se toa-silhuettikuva on jossain muraalina. Muuten foorumin piirteitä on aika vaikea siirtää rakennukseksi, ellei sitten ajattele, että rakennusmassa jakaantuu alueisiin kuten bioart ja ficit tai bio-äänestykset. Toivottavasti ei!

Toinen alluusio Bio-Klaanin ja sen saaren paikasta Bionicle-maailmassa on Suomi. Teimme saaresta subarktisen (alun viidakkokokeilujen jälkeen) tämän takia, osittain myös siksi, että sellainen kylmempi havumetsien ja tunturien maa on fantasiassa harvinainen – ja onhan suomalainen maisema kaunis. Miten linnoitus voi seurata suomalaisia esimerkkejä, onko se mielekästä? Keskiaikaisia linnoituksia meillä on muutama, mutta ne eivät ole muodonannoltaan kovin romanttisia. Periaatteessa Klaanin linnoitus ei ole kauhean kaukana Turun linnan pohjakaavasta (tämä ei ole tarkoituksellista), mutta olisin yllättynyt, jos joku kuvittelisi klaanilinnoituksen Turun linnan näköiseksi.

Myös neljäs pointti linnoituksen turvallisuudesta ja kodikkuudesta liittyy ulkonäköön. Kodikkuuden käsite ja siihen liittyvät asiat ovat sidottuja aikaan ja paikkaan, mutta arkkitehtuurin historiasta voi silti erotella periaatteita, joita useimmat meidänkin aikamme ihmisistä yhdistävät kodikkuuteen. Ei-kodikasta: monumentaalinen mittakaava, synteettiset, kovat ja teräkulmaiset materiaalit – aihiot, jotka löytyvät sekä klassismista että funktionalismista (tai internation stylestä) ja Otto Wagnerin 1900-luvun taitteen wieniläisestä modernismista. Tällainen arkkitehtuuri usein tarkoituksella erottuu arkipäivän ja luonnon materialistisesta maailmasta ja yrittää saavuttaa jotain täydellistä, ikuista, symbolistista – tavallisen yläpuolelle olevaa. Ath-Koron temppeli on loistava esimerkki tällaisesta ajattelusta – ja sillä on mielessäni vankka side Wagnerin metroasemiin.

Klaanin linnoitus ei täten ole klassistinen. Klassismin perillisiin kuuluu renessanssi, manierismi ja barokki, varsinkin niiden Välimeren alueen ilmentyminä. Nämä tyylin tuntuvat harvoin kodikkailta, ja tuskin sellaista tavoittelivatkaan. Ne sopivat Steltille – saksalainen barokki nähdäkseni myös esimerkiksi Pohjoismantereelle. Klaanon kestää enemmän tosimaailman alluusioita, kun siirrytään poispäin hahmojen kannalta henkisesti tärkeistä asioista. Silloin maailman vitsitasoille voi antaa enemmän löysää. Pratchettia soveltaen Klaanon on maailma ja maailmojen peili; mutta Bio-Klaanin pitää seistä omilla jaloillaan.

Klassistisen pohjan vastakohtana on vernakulaari, kansanomainen, akateemisen tradition ulkopuolinen perinne. Asioiden rajat eivät ole selkeitä, koska kansanrakentaminen voi ammentaa klassismista ja akateemisesti koulutetut arkkitehdit kansanrakentamisesta. Tässä oleellista on asian esteettinen puoli, haettu vaikutelma, jossa klassismin vastapoolissa on (eurooppalainen) keskiaikainen arkkitehtuuri – romaniikka ja gotiikka – ja sen myöhemmän jatkokehittelyt ja sovellukset. Jo termi romaniikka kertoo ristiriitaisista yhteyksistä: romanesque, roomalaisen kaltainen, pyöröholveja hyödyntävä tyyli.
Tärkeä ero liittyy suunnitteluprosessin muutokseen. Antiikin henkilökeskeisen protoarkkitehtiroolin korvasi usein nimetön mestarirakentaja ja useampi. Katedraaleilla ei ole suunnittelijoita. Rakennuksia ei tehty kerralla valmiiksi ehyen (symmetrisen) suunnitelman mukaan, vaan niissä on ajallisia kerroksia, epäsäännöllisyyksiä, monimuotoisuutta. Rakentajien kädenjälki on näkyvillä, materiaalit eivät itsessään pyri erottumaan arkipäivästä.

Romaniikka ja gotiikka ovat (osittain jälkitulkintojen muodostamia) periodityylejä, joilla on tukku tunnusomaisia detaljeja: gotiikassa vaikkapa tietynlaiset kimppupilarien ja suippokaarien holvistot, ruusuikkunat, tukikaaret ja piikikkään näköiset pinaakkelit. Minusta Klaanin arkkitehtuurin pitäisi välttää periodityylien suoria, abstrahoimattomia fragmentteja, koska ne ovat niin tiukasti kiinni eurooppalaisten ihmisten valtakunnissa. Kiinnostava vastaesimerkki näille on 1600-luvun alkupuolen skottilainen baronial-tyyli paronilinnoineen. Niissä on harvemmin periodityylien piirteitä suoraan, vaan enemmän vapaata muodonantoa, linnamaista jyhkeyttä ja silhuetin dramatiikka tasaisilla pinnoilla toteutettuna. Muutama esimerkki internetistä pihistetyin kuvin:

Craigievar Castle, 1626

Castle Fraser, 1636

Kelli Castle, 1606

Stuart Castle, 1625

Balmanno Castle, 1580-1920

1750-luvulta 1900-luvun alkuun ajoittuva romanttisen arkkitehtuurin vaihe herätti näitä ajatuksia takaisin käyttöön ja painotti teorioissaan monenmoista aidoista materiaaleista vapaaseen pohjakaavaan ja kommunismiin. Vernakulaaris-keskiaikais-romanttinen pooli sopii minusta Klaanonin maailmaan hyvin: se on uskottavaa ympäristössä, jossa teollisuutta on vähän ja asioita pitää tehdä paikallisesti; se sopii Klaanin monimuotoiseen ja -kulttuuriseen hahmokatraaseen; se kykenee tarinan vaatimaan dramatiikkaan ja hahmojen vaalimaan kodikkuuteen; sen rakennuksiin on helppo keksiä lisää osioita, kun tarina vaatii.

Piirrokseni Klaanin kaupungista ja linnoituksesta Köydessä (2020)

En juurikaan pidä tästä kuvasta, ja minä sentään olen usein myötämielinen menneisiin tuotoksiini. Se ei vaan onnistu olemaan toisaalta looginen eikä toisaalta myöskään kovin eläytyvä.

Mutta se vetää oleellisen linkin linnoituksen arkkitehtuurin ja suomalaisen 1900-luvun alun uuden tyylin (jugendin) välille. Tärkeimmät perustelut ensin: koska minulla on läheinen ja lämmin suhde tutkimuskohteeseeni, imen sen vaikutelmia kuin pesusieni ja – ainakin jollain tasolla – ymmärrän sen vivahteita. Nyt paremmin kuin 2020 ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Klaanonin luoja ei ole koskaan objektiivinen, joten paras lausua se ääneen, ennen tarinan sisäisiä perusteluja.
Miksi sitten 1900-luvun alun sovellus sopii paremmin Klaaniin kuin keskiaikaiset originaalit?

Ensimmäinen asia liittyy detaljiikan abstrahointiin eli arkkitehtuurin kielen yksinkertaistamiseen. Uuden tyylin rakennuksissa on tyypillisesti vähän piiperrystä, huomio on suurien linjojen massoittelussa ja valon sekä varjon vaihtuvissa vaikutelmissa. Toinen liittyy vapauden, luovuuden ja taiteellisuuden korostamiseen – omia muotoja, ei kierrätettyjä. Oikeastaan periaate muistuttaa aika tavalla ylempiä Baronial-esimerkkejä. Yleisenä ”vibakuvana” toimii Bertel Jungin Töölö-arkkitehtuurifantasia Ateneum-taidelehden arkkitehtuurinumerosta marraskuulta 1901:

Edellä sanotusta huolimatta suomalaisessa jugendissa on toki tyylipiirteitä, liittyen esimerkiksi materiaaleihin, ikkunamuotoihin ja -ruudutuksiin sekä sisäänkäynteihin. Mutta ne eivät ole minusta mitenkään vieraita omille mielikuvilleni ja yleiselle MNOG-hengelle – niin kuin sen itse käsitän. Eikä, nähdäkseni, detaljitaso ole koko linnoituksen esittämisen kannalta niin olennainen.

Tärkein lähtökohta vuoden 2020 linnoituskuvalle oli Usko Nyströmin Imatran valtionhotelli, eli Grand Hotel Cascade:

Imatran hotellissa on monia hyviä Klaanilinnoituksen piirteitä: Siinä on monia pienempiä sivuosia romanttisena sommitelmana; yksi komea päätorni; Klaanin estetiikkaan sopivat tasaiset valkoiset seinät; pääosin asumis(majoitus)käyttöön liittyvä ikkunarytmi ja sopivasti (mutta ei liian hallitsevasti) parvekkeita. Se on eurooppalaisen keskiaikaisen linnan kuva, mutta ei viittaa liian tarkasti mihinkään tiettyyn lähtökohtaan. Materiaalit ovat pääosin sellaisia, mitä pystyy valmistamaan melko helposti paikallisesti. Valtionhotellin katto oli alkujaan punaista saumapeltiä. Tämä oli ilmeisesti kompromissi punaisesta tiilikatosta, joka on pääpiirustuksissa. (Hotelli korjattiin uskollisesti entistäen 1980-luvulla, mutta jostain syystä katto jätettiin mustaksi.)

Mutta toisaalta – koska Imatran hotelli ei ole oikea linna, puuttuu siitä Klaanilinnoitukselta vaadittavat puolustusrakenteet; se on muutenkin liian pieni; torni on liian lyhyt; ja epäreilusti se saa majesteettisen vaikutelmansa osittain sijainnistaan Imatrankosken rotkon partaalla. Visulahtea ei ole tekstissä siunattu dramaattisella luonnonmaisemalla, joka auttaisi tornin dramaattisessa nousussa.
Toinen kysymys lähtökohdasta, joka on itselleni melko vaikea: Onko tällainen malli linnoitukselle liian menneisyys-fantasiapainotteinen, puuttuuko siitä Bioniclen leikittely tieteisfiktion ja fantasian sekoittamisella? Pitäisikö Klaanilinnoituksessa olla futuristisia piirteitä – ja voiko niitä saavuttaa ilman ristiriitaa kodikkuuden kanssa? MNOG-ympäristössä scifivivahteet ovat vähäisiä ja hienovaraisia, ja niiden keinovalikoima on erillinen, koska hyvin suuria rakennuksia on vähän; näistä esimerkiksi Ta-Koron linnoituksessa ei ole mitään futuristista.

Vastauksia voi etsiä Euroopan maailmansotien välisestä tyylien painekattilasta. Käyttäjä:Snowie ainakin reagoi varsin myönteisesti Eric Mendelsohnin Einsterin-torniin (1924), yhteen saksalaisen ekspressionismin pääteoksista. Se on tähtitorni, jonka tavoite oli heijastella Einsteinin teorioita muotokielellään. Materiaalin piti olla betonia, mutta sodanjälkeisen pulan takia se tehtiin enimmäkseen rapatusta tiilestä – siis samasta materiaalista kuin Imatran hotelli. Wikipedialla on tästä hauska knoppi:

According to lore, Mendelsohn took Einstein on a long tour of the completed structure, waiting for some sign of approval. The design, while logical and perfectly sufficient to its purpose, stood out like an ”ungainly spaceship” in the suburbs of Potsdam. Einstein said nothing until hours later, during a meeting with the building committee, when he whispered his one-word judgment: ”Organic”.[6] Mendelsohn himself said that he had designed it out of some unknown urge, letting it emerge from ”the mystique around Einstein’s universe”.

Tornilla on selkeitä yhteyksiä suomalaiseen jugendiin, mutta se vie omaperäisyyden muodonannossa vielä pidemmälle ja onnistuu tosiaankin näyttämään futuristiselta. Sopivaa Bionicleen – ehdottomasti! Toisaalta – tornin ideaa on vaikea soveltaa linnoitukseen kokonaisuudessaan, koska se on yhden aiheen kokonaisteos. En tarkoita, etteikö tornin estetiikalla saisi kehiteltyä uskottavaa Bionicle-linnaa – vaikka vaikeaa se varmasti oli. Sen estetiikalla on vain vaikea (tai mahdoton?) tehdä linna, joka vaikuttaisi siltä, että siihen on lisätty eri aikoina uusia tarkoituksia palvelevia rakennusosia, ja että se heijastelisi Klaanin monimuotoista kulttuuria kokonaisuudessaan. Arvokas lähdekohde joka tapauksessa.

Osa 2: Skissailua

Näiden ajatusten pohjalta (ja osittain samanaikaisesti) lähdin kehittelemään uusia näkymiä Klaanilinnoitukseen. Lähestymiseni oli hyvin vapaamuotoinen – en pohjannut piirtämääni karttaan tai tekstiin, vaan enemmän mielikuviin. Tämän takia kuvissa on selkeitä ristiriitoja tekstin kanssa, mutta se ei minua haittaa, koska kyse on luonnoksista. Kuvissa näkyy, miten olen kehitellyt samoja aiheita ja hylännyt toisia. Näkymät ovat jotakuinkin kaakosta, eli kaupungin satamasta niin, että Admin-torni on vasemmalla etualalla ja länsimuuri jää takaa-alalle (ja näkyy vain haaleasti. Esitetty puoli on siis kaupungin puoli, mutta kartassa näkyvä linnoituksen ja kaupungin välinen matalampi muuri ei ole aina mukana, eikä myöskään kaupungin muut rakennukset (esim. Moderaattoriväylällä) tai Huonoa erottava alempi muuri.

Linnoitusta on yksinkertaistettu, koska kyseessä on idealuonnoksista, joita ei ole piirretty puhtaaksi. Jos jollain seinällä ei ole ikkunoita, ei se tarkoita, etteikö siinä ”oikeasti” olisi. Tätä voi olla vaikea seurata, mutta koittakaa kestää.

Klaanilinnoitus 1

Torni on massiivisempi versio Imatran hotellin tornista, koska pidän sen huippuosaa niin hienona. Huippu ei mahdu tässä kuvaan. Olen sommitellut Admin-aukion puoleen kaarikäytävän, jonka yläpuolella – portista yläoikealle – on Kahvion lasiseinä ja terassi. Siirsin tähtitornin erilliseksi rakenteeksi linnoituksen pohjoispuolelle (oikealle) osaksi muuria. Etualalla on vinksahtaneen perspektiivin satamamuuri. Sisäpihaa, jossa on tarinan kannalta oleellinen Keskisuuren kasteen aukio, ei tässä selvästi ole – ehkä se on jossain portin takana. Tämä on periaatteessa virhe. Moderaattoritorni on lyhyt pönäkkä torni portin vasemmalla puolella. En ole tyytyväinen rakennuksen siluettiin: se ei oikein tue tornia tyydyttävällä tavalla.

Klaanilinnoitus 2

Tämä on dynaamiempi versio edellisestä, mutta en vieläkään onnistunut tornin ja muun linnoituksen suhteessa. Kaupungin puolen etumuuri on jätetty pois kuvasta, eli Keskisuuri kaste olisi tuossa kuva etualalla (tiedän, vaikea hahmottaa). Torni on hieman liian siro, mutta sen tukipilarit (buttress suomennetaan yleensä tukikaareksi, mikä on hankalaa, koska niissä ei ole aina kaarta) ovat onnistuneet. Kokonaisviba on ihan tuore.

Klaanilinnoitus 3

Tämä on astetta luonnosmaisempi kuin edelliset. Oleellisesti nostin Keskisuuren kasteen kolmannen kerroksen tasalle niin, että se toimii tornin jalustana. Näin tornin ja linnakkeen suhde on hienompi, eivätkä ne kilpaile toistensa kanssa painoarvosta. Aukion kannalta on oleellista, että Guechex pakenee sieltä – mutta minusta se, että pakoreitti sisältää portaita ja pengerteitä, ei ole huono asia. Tämä voi olla astetta radikaalimpi muutos, mutta en suoraan muistanut mitään juonia, joka tekisi siitä mahdottoman. Admin-tornin vasemmalla puolella oleva kapea torni on liian vitsikäs. Pohjoisosan tähtitorni taas on kutistunut pieneksi, mikä sopii kokonaissiluettiin paremmin.

Klaanilinnoitus 4

Tämä on pidemmälle tehty versio seuraavasta. Koska linnoitusta sanotaan välillä Tawan torniksi, keskityin sen vertikaalisuuteen ja käänsin paperin. Kokonaisuus on minusta onnistunut. Keskisuuri kaste on tässä (mittakaavan outous vaikeuttaa tulkintaa) toisen tai kolmannen kerroksen tasalla, suhteessa kuitenkin matalampana kuin edellisessä. Sen alapuolella on matalampi kaupungin puolen muuri. Yleensäkin yritin tehdä rakennuksesta linnamaisemman. Kahvion lasiseinä ja terassi ovat pääportin yläpuolella, mikä vaikuttaa luontevalta. Linna voi jatkua matalampana vielä oikealle, kunhan se ei kilpaile massassa pääosan ja tornin kanssa; kenties osana muuria olevina rakenteina.

Tällaiset tällä kertaa! Arvostan suuresti kommentteja (täällä tai puhelussa, riippuen siitä, haluaako tehdä spontaanimpaa pohdintaa vai jotain, mistä jää jälki) varsinkin siitä, mitkä piirteet lukijoiden ja kirjoittajien mielestä sopiva Klaanilinnoitukseen ja mitkä ei – ja missä kuvissa suunta on oikea ja missä väärä. En aio klanonisoida mitään, mutta linnoituksen kehitteleminen on minusta Klaanonia tekevä projekti siinä missä viestien kirjoittelukin.