1. 30/30
1.1. Sukupuolittunut lapsimedia ja hevoset
En tiedä onko amerikkalaisen villi länsi -menneisyyden takia hevosten esiintyminen poikien leluissa yleisempää, mutta kautta linjat hevoslehdet ja hevoskirjat ovat enemmän tyttöjuttuja; elämiä, joita voi hoitaa ja harjata (perinteisesti femiinejä elementtejä) ja joihin liittyviin kilpailu- ja omistusasetelmiin saa kuvattua mielenkiintoista ihmissuhdetoimintaa ja helliä husbandoja.
Poikain hevosjutut – karjapaimenet, ritarit, Rohanin ratsastajat, Zorro ja Mustanaamio – ovat hevosen suhteen suoraviivaisempia. Näissä tapauksissa hevosystävä voi olla omistajalleen tärkeä kumppani, mutta sillä ei ole oikeastaan suhdetta ulkopuolisiin (paitsi takaa-ajoissa ja taisteluissa, tiedätte mitä tarkoitan). Ehkä silloin hevonen on enemmän identiteetin luoja, ja (ei korostuneen negatiivisessa mielessä) työkalu? Rohanin merkittävin elementti on se, että ne ovat hevoskansa; mutta ”kolmiosuhde” rohanilaisten, niiden hevosten ja ulkopuolisten välillä tulee esille lähinnä närkästyksenä siitä, että Gandalf vie parhaan hevosen tai joku levittää huhua siitä, että maa maksaisi mustia hevosia veroina Mordorille. Olen varma, että Keski-Maa-hevoskirjasarja saisi tehtyä näistä jutuista monta kirjaa.
BraveStarr eroaa tästä siinä, että 30/30:a määrittää heti suhde BraveStarrin lisäksi Sara Janeen, ja jo näillä kolmella elementillä – mies, hevonen ja pyssy – sarja pystyy luomaan kunnianhimoisia juonia. Se on omituista mutta myös omaperäisellä tavalla siistiä. Asiaa voi vaikka verrata Zorroon (jota en oikeasti tunne) tai Mustanaamioon (jonka tunnen varsin hyvin). Ainakin Mustanaamion tapauksessa sekä hevonen (Hero) että pyssyt ovat vain osa hahmon inventaariota. 30/30 puhtaasti nauttii siitä, että pääsee ampumaan pahoja turri alieneita päähän (stompin’ time!), varmaan kumman lapsuutensa takia, tai ehkä siksi, että hevoset ovat luonnostaan mielipuolisia. Mutta hänessä on hädän tullen myös luotettava, vakaa puolensa. BraveStarr tietää tämän sanoessaan esseessäkin olleen repliikkinsä ”You know, big part, I don’t think you’ll feel that way if he gets hurt.”, ja The Pricen lopussa, joka on selvästi sarjan synkin hetki. Poikasarjan hevosasetelma mies-ratsu-pyssyyn on tuotu hevostyttöjuttujen ”ihmis”suhteita.
Myös hieman vähemmän perusteltuna tulkintana sanoihin, että 30/30 vaikuttaa muihin hahmoihin lähinnä kumppaninsa BraveStarrin tai Sara Janen välityksellä. Olisi vaikea kuvitella vaikka 30/30:n ja Shamaanin pitkää keskustelua aiheesta, joka ei ole BraveStarr (tai ehkä muistan vain väärin). Esim. Varapresidentti Fuzz toimii tässä mielessä aivan eri tavalla – hänen kanssaan vuorovaikuttavat esim. ärsyttävä PormeStarr, Fuzzin tyttöystävä, Fuzzin äiti ja Handlebar. Ja kun 30/30 lähtee sooloilemaan, hän lähinnä ampuu tai uhkaa ampua asioita, niin kuin Rampagessa.
1.2. Rock-musiikin estetiikka, politiikka ja 30/30
Toinen tapa lähestyä 30/30 sukupuolta on miettiä asiaa ajan rock-estetiikan kautta. Sen lisäksi että 30/30 on lihaksikas ja iso – sinällään täysin luonnollisia piirteitä sheriffin hevoselle – hänellä on todella iso ja tuuhea harja. No, ei siinäkään sinällään ihmeellistä, ehkä hahmosuunnittelutiimi vain halusi korostaa tätä hevoselementtiä mielenkiintoisen siluetin luomiseksi. Mutta koska meillä kuitenkin on kohtaus, jossa hahmo ei voi mennä ampumaan muita päähän, koska pesee tukkaansa lavuaarissa (minusta se tuntuu jotenkin ”fancymmalta” kuin tukan peseminen suihkussa, kampaajalla hiukset pestään niissä altaissa), niin harjasta huolen pitäminen on selvästi 30/30:lle tärkeä asia! On myös tärkeä muista, että 80-luvunkin tyttöjen hevosleluissa oli varmasti kammattavat harjat, tärkeä elementti (muovi)hevosen hoitamisessa.
Pitkät tukat ovat nykyäänkin heviestetiikan yleinen juttu ja ehkä vieläkin Suomen maaseudulla konservatiivisten idioottivanhempien mielestä vääränlainen (liian vähän miehinen) tapa olla; Jarkko Martikainen muisteli, miten 80-luvun Kainuussa oli ihan okei keski-ikäsille ukoille hakata teini-ikäisiä punkkareita siksi, etteivät nämä olleet perinteisiä. 70-luvulta alkaen Glam Rock herätti huomiota androgyynillä, näyttävällä ja kokeilevalla pukeutumisella ja tyylillä. Pitkät tukat kuuluivat ehdottomasti kuvaan.
Identiteetillä leikkivän rockin ja punkin ”vastavoima” oli amerikkalaisesta 50-luvusta ammentava Teddy-kulttuuri, johon liittyy rockabilly, rasvatukat, amerikanraudat ja etelävaltioiden estetiikka. Teddy-kulttuurilla on konservatiivisia, anti-kommunistisia ja rasistisiakin piirteitä, ainakin verrattuna punkkareihin ja vaihtoehtoväkeen. Vastakkainasettelu hiipui 80-luvulle, mutta voisiko BraveStarrin ja 30/30:n estetiikka löytyä jostain välimuodosta? Länkkärisarja, 30/30:n paksu etelävaltio-aksentti ja asesuhde ovat enemmän Teddy-kulttuurin piirteitä, mutta tukkansa pesevä hevosturri on niin glam kun voi.
2. Handlebar
Yksi BraveStarrin maailman ongelmista on hyvis/pahis-akselin tönkköys ihmis- ja muiden hahmojen välillä. Hyviksissä on niin ihmisiä kuin ei-ihmisiäkin: Fuzz ja preeriakansa, Handlebar ja 30/30. Mutta yleensä ”statistit” eli Fort Keriumin asukkaat, pulassa olevat lapset, kaivostyöläiset jne. ovat ihmisiä. Bravestarr&Law:issa taisi olla dinosaurusmainari. Pahiksissa ihmisiä on vain silloin kuin juoni sitä vaatii: Medallionin konna oli ihminen, jotta näyttäisi Shamaanin sukulaiselta, ja Fallen Idolissa ihmisyys oli osa pahiksen tekemisestä luontevaksi esikuvaksi päähenkilölle (vähemmän luonteva perustelu kuin edellinen). Myös esimerkiski Amish-vuohet Ballad of Sara Janessa olivat selvästi ”erilaisia” kuin muut planeetan asukkaat, ja vuohi oli valittu niiden turrieläimeksi (ehkä vuohessa oli jotain uskonnollisia yhteyksiä, tai niiden pukinparrat liittyvät amishien tapaan olla ajamatta partaa).
Myös Handlebarin, yhden tärkeistä sivuhahmoista, tausta on rikollinen. Hän oli avaruusmerirosvo ja etsintäkuulutettu. Ilmeisesti kuitenkin lähinnä omaisuusrikoksista, eikä esimerkiksi murhasta. Handlebar on ollut vankilassa.
Sen lisäksi että Handlebar on 14 tonnia painava vihreä viiksekäs aliens, hän on syvästi tunteellinen ja empaattinen hahmo. BraveStarr wikin mukaan Handlebarilla on Brooklynin aksentti, mutta suomalaiseen korvaan se kuulostaa enemmänkin slaavilaiselta. Handlebarin pohjana on arkkityyppi isosta, tunteellisesta kaverista, mutta toisaalta hän haastaa tätä mallia olemalla huomattavan urbaani hahmo (tästä kertovat kivijalkaliike ja kiistanalainen Brooklyn-aksetti). Siinä missä 30/30 on Fort Keriumin lasten mielestä varmaan vähän pelottava, Fuzz epäuskottava ja BraveStarr ehdoton ykkössankari (ja sikäli ehkä vähän etäinen), on Handlebar kaupungin ”hauska ja luotettava setä” ja konkreettisestikin Fort Keriumin kivijalka.
Handlebar antaa parissa jaksossa lopussa opetuksen. Handlebarin opetusten aiheita on yhteistyö, kiltteys ja lempeys. Skeleton Warriorsista ja Bioniclestä olemme oppineet, että nämä ovat pakollisten naishahmojen piirteitä. Kuitenkin Handlebar pystyy puhumaan näistä asioista jopa suoremmin kuin Talyn tai Nokama:
Lapsi: You conquered the most fearsome beast in the iron mountains! How did you do it? You must have a powerful weapon!
Handlebar: The most powerful weapon in the galaxy, son. Kindness.
Ei minulla oikeasti ole mitään uutta pointtia Handlebarista. On vain sanottava, että Handlebarilla on handlebar-viikset, mutta sen nimi on myös tuplasanaleikki baarin hoitamisesta, ja baarin kyltissä on vain Handlebarin handlebar-viikset.
Aloita keskustelu: bioklaani.fi